Päijät-Hämeessä kilpailutettiin viiden kunnan laajakaistahankkeet. Saatujen tarjousten määrä: 0.

Mikä on, kun raha ei kelpaa? Halveksuvatko operaattorit haja-asutusalueen tai kuntataajamien asiakkaita?

Kyseiset kunnat valmistelevat uuden kilpailutuksen vuodelle 2011. Kilpailutuksen tavoitteena on tehdä hankkeesta operaattoreita kiinnostavampi.

Anekauppaa, siis.

Ei kai hankkeen pitäisi olla operaattoreidenkaan näkökulmasta sellainen, että kunnat joutuvat hattu kourassa polvistumaan operaattorin eteen?

Hopi hopi, laajakaistahanke maksaa kyllä itsensä takaisin. Eurot eivät ehkä suoraan valu operaattoreiden kassaan, mutta hankkeella on työllistävä vaikutus nyt ja tulevaisuudessa.

Lue lisää Päijät-Hämeen hankkeista.

Virkamiehet ovat ottaneet laajakaistaprojektin tosissaan. LVM:n julkaisu 37/2010, Yhteisrakentamisen hyvät käytännöt, käännetään englannin kielelle.

Lue loputkin tästä artikkelista »

Luin taas Hesarista juttua Lindénin tavoitteista saada laajakaista kaikkien ulottuville.

Paljon porua, vähän villoja. Missä konkreettiset teot? Missä tekijät? Missä rahat?

Maaseudun tulevaisuudessa oli artikkeli 18.10.2010 tutkimuksesta, joka ei yllättänyt. Ruotsista löytyy maailman paras mobiililaajakaista, kun Suomi kyntää sijalla 27. Vertailussa tosin oli mukana vain 72 maata, joten voimme olettaa että jokin piskuinen Oseanian saarivaltio jää vielä Suomenkin taakse. Kiinteän laajakaistan laatuvertailussa Suomi sentään sijoittui sijalle 6, mutta… Lue loputkin tästä artikkelista »

Kuituproffan herätysliike näyttää kansainvälistymisen merkkejä.

YK on esittänyt, että puolella maailman väestöstä tulisi olla käytettävissään laajakaistayhteys. Samalle viikolle mahtuu myös Hesarin uutinen 21.9.2010 EU.n tavoitteesta saada jokaiselle EU:n alueella asuvalle laajakaistayhteys. Lue loputkin tästä artikkelista »

Pitihän se testata. Mobiili laajakaista, nimittäin. Olin lomareissulla pohjoisessa, paikassa, johon GSM tuli varmaankin yhtenä viimeisimmistä. Kyläpahasen läpi menee oikotie, jota pitkin ajelin opiskeluaikoina kotia kohti. Kun käännyin silloiselta E4-tieltä sivutielle, NMT900 lakkasi kuulumasta 200 metrin jälkeen olevan rautatiesillan päällä. Sen jälkeen kuuluvuutta oli jälleen 80 kilometriä myöhemmin. Lue loputkin tästä artikkelista »

Hesarissa oli 2.6 artikkeli, jossa Digitan tekninen johtaja Kari Risberg kertoi heidän ajavan alas @450-verkkonsa. Verkko kattaa 99,9 % Suomen väestöstä, mutta siinä on vain 19 000 käyttäjää.

Tulee mieleen Soneran seikkailut Saksan UMTS-taivaalla. Niin kohkattiin ja hypetettiin @450-verkon puolesta, kuinka se on niin tulevaisuuden juttu ja haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien pelastaja. Lue loputkin tästä artikkelista »

Kauppalehdessä oli tänään kauan kaipaamani lehdistötiedote:

Sonera siirtää kuluttajien laajakaistaliittymien tarjonnan uudelle tasolle tuomalla markkinoille valokuituun pohjautuvat 1Gb/s eli 1000 Mb/s laajakaistaliittymät.

Ihan jokainen Jarmo ja Terttu ei kuitenkaan pääse nauttimaan tästä luksuksesta - vielä. Ensimmäisen gigabittiaallon pyyhkäistessä yli, edellyttää Sonera kiinteistöiltä sitä jotakin. Lue loputkin tästä artikkelista »

Olen varsin syvällä kuituverkkorakennuttamisessa, se lienee tullut selväksi. Meuhkaan pitkin maata erilaisissa tapahtumissa ja puhun kuituverkkojen puolesta; kenen niitä pitäisi tehdä ja millä tavalla. Puolustelen kuituverkon valintaa erilaisilla tulevaisuuden palveluilla, joista osa on saatavilla jo nyt.

Kerran eräs kuulija kysyi minulta Lue loputkin tästä artikkelista »

Tervon kunnanjohtaja Olli-Pekka Salminen kirjoitti viestintäministeri Suvi Lindénille avoimen kirjeen 26.3.2010. Kirjeessään Salminen oli perin huolissaan Laajakaista 2015 -hankkeen toteutumisesta, eikä syyttä. Salmisen ehdotus on, että operaattorit rakentaisivat ja kustantaisivat itse runkoverkon ja verkkoon liittyvät maksaisivat kohtuullinen kiinteä omavastuuosuus etäisyydestä riippumatta ja loppu rahoitettaisiin kuntien ja valtion kassasta runkoverkkoon saakka. Lue loputkin tästä artikkelista »


Mainos